Update: Me ollaan kotona, mutta blogissa seikkailu jatkuu

Pieni ilmoitus tässä koronakaaoksen keskellä: me palattiin eilen kotiin Wieniin.

Jossain vaiheessa tammikuuta kävi selväksi, että meidän oli muutettava alkuperäistä matkasuunnitelmaamme – maitse Suomeen matkustaminen Kiinan läpi ei enää ollut vaihtoehto. Pari kuukautta myöhemmin löysimme itsemme yllättäen Malesiasta, joka osoittautui ihan älyttömän mielenkiintoiseksi kohteeksi. Samalla me, kuten varmaan kaikki muutkin, alettiin kuitenkin enenevissä määrin huolestua nopeasti leviävästä koronaviruksesta ja sen vaikutuksista. 

Viime lauantaina oltiin vielä pienessä hakka-kiinalaisten jälkeläisten asuttamassa kylässä nimeltä Kampung Pulai.

Kampung Pulai – we will tell you more about this place later...
Kampung Pulai – kerrotaan lisää tästä hurmaavasta paikasta myöhemmin...

Oltiin matkustettu kylään ihan randomisti, joten oli aikamoinen yllätys kun saapuessamme selvisi, että käynnissä oli paraikaa paikallisen 600-vuotiaan temppelin vuotuiset juhlallisuudet. Tänä aikana koko kylä syö viikon verran pelkkää vegaaniruokaa ja meidätkin kutsuttiin ruokailemaan valtavasta buffetista. Illalla temppelillä järjestettiin kreisibileet, jotka eivät millään tavalla vastanneet sitä, mitä oltaisiin tälläiseltä uskonnolliselta juhlalta osattu odottaa. Tutustuttiin muutamiin paikallisiin, joiden kanssa juotiin aika monta kaljaa.

Temppelibileissä
Temppelibileissä

Samana päivänä oltiin ensimmäistä kertaa harkittu vakavasti kotiinlähtöä koronan ja sen aiheuttaman rajojen sulkeutumisen uhan takia. Mutta nyt, siinä kepeässä olotilassa, siinä paikassa, niiden ihmisten ympäröimänä, kun kaikki oli taas kerran lutviutunut paremmin kuin hyvin, päätettiin pitäytyä suunnitelmassamme. Huomenna matkattaisiin pohjoiseen, syvemmälle viidakkoon.

Seuraavana aamuna, sunnuntaina, herättiin hermostuneina (ja darraisina…), eikä uutisten lukeminen ainakaan lievittänyt olotilaa. Tultiin järkiimme ja päätettiin sittenkin suunnata kohti Kuala Lumpuria. Onneksi. Oltaisiin tarvittu useampi päivä päästäksemme takaisin viidakosta kaupunkiin.

Maanantaina saatiin lennot vaihdettua Kuala Lumpurissa ja tiistain ja keskiviikon välisenä yönä noustiin koneeseen kohti Eurooppaa. Tuntui epätodelliselta, että 16 tunnissa oltiin Wienissä. Melkein samaan matkaan maitse oltiin saatu kulumaan yli puoli vuotta. Matkustetaan mieluiten hitaasti, mutta tässä tilanteessa lentäminen oli tietenkin ainoa vaihtoehto.

Lentäminen on aina jotenkin raskasta
Lentäminen on aina jotenkin raskasta
Mutta auringonnousu oli kyllä hieno
Mutta auringonnousu oli kyllä hieno

Kun lähdettiin matkaan Kuala Lumpurista, jotkut Euroopan maat olivat jo sulkeneet rajansa ulkomaalaisilta. Meitä jännitti, pääsisinkö ylipäätään Itävaltaan, kun osoitteenikin on tällä hetkellä Suomessa. Päästiin kuitenkin onneksi kotiin ongelmitta. Kuala Lumpurissa puhuttiin muutaman reissaajan kanssa, jotka vielä arpoivat kotiinlähtönsä kanssa. Pari tyyppiä oli jo päättänyt jäädä Malesiaan tai jatkaa lomaansa jossain muussa Aasian maassa. Muutama tunti lähtömme jälkeen Malesia sulkeutui, ja tilanne monissa muissakin Aasian maissa on käymässä hankalammaksi. Viimeistään nyt ollaan varmoja siitä, että tehtiin hyvä päätös.

Kamat kasassa ja valmiina kotimatkaan
Kamat kasassa ja valmiina kotimatkaan

Pahimmassakaan tapauksessa ei oltaisi osattu kuvitella, että reissumme keskeytyisi tällaisesta syystä. Mutta kotona sitä nyt vaan ollaan. Voitaisiin surkutella sitä, että matkamme päättyi näin ikävällä tavalla, mutta se on tällä hetkellä maailman huolista mitättömin.

Me voidaan iloita niistä lähes 22000 kilometristä tien päällä ja 196 seikkailuntäyteisestä päivästä. Ollaan äärimmäisen kiitollisia jokaisesta matkan varrella kohtaamastamme ihmisestä ja kaikista niistä upeista asioista joita saatiin nähdä, kokea ja maistaa. Vaikka tämä reissu on nyt oikeassa elämässä ohi, blogissa se tulee vielä jatkumaan. Kampung Pulain bileiden ja Intian Om-beachin (viimeinen postauksemme) välissä on tapahtunut paljon. Matkustettiin Intian läpi Myanmariin ja sieltä Thaimaan kautta Malesiaan. Tien päällä on ollut usein haastavaa löytää aikaa ja/tai tarpeeksi nopeaa nettiä blogin päivittämiseen, mutta koronan ansiosta meillä on nyt ainakin aikaa blogille. Jos kotoilu alkaa tylsistyttää, kannattaa käydä kurkkaamassa olisiko tänne ilmestynyt uutta luettavaa ;) 

Yritetäänhän pitää itsemme ja toisemme terveinä, yhdessä tästä selvitään <3

Related stories

2 ajatusta aiheesta “Update: We are back home, but the journey goes on in our blog”

  1. (We met on the bus Bagan to Mandalay, you gave me your card and there was a Brizilian couple sitting between you guys at the back and myself).

    Sorry to hear you had to abandon your original plans to head home overland but under the circumstances there would have been little choice. For similar reasons I ended-up flying home from Mandalay (or after having stayed in Mandalay a bit), abandoning my plans to head on through into India, Bangladesh.

    Maybe I’m being a bit pessimistic (or disheartened given we are in “lockdown/stay home” inthe UK) but I’m suspecting longer term travel will be unlikely for quite some time. Hope I’m being too pessimistic though.

    Best wishes

    1. Hi Ian, so nice to hear from you!

      Seems like you stayed in Myanmar for quite some time! 🙂 Yes, unfortunately it’s not a good time to travel now and there are bigger problems than that at the moment, but we all can just be happy that we had the chance to travel before it all started. Cool that we now got the link to your blog too, will definitely read what you have been up to in Myanmar!

      Stay healthy. -Johanna & Seri

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Johanna & Seri

Me ollaan Johanna ja Seri ja tämä on meidän reissupäiväkirja. Tällä hetkellä ollaan matkalla maata pitkin Suomesta Intiaan ja yhä pidemmälle itään. Lue meistä lisää täällä.

Follow us on Facebook: