Skardu – Pakistanin pikku-Tibet

Pakistanissa ollaan toistaiseksi matkustettu Gilgit-Baltistanin alueella, ja Skardu on Baltistanin pääkaupunki. Tuskaisen yhdeksän tunnin matkan aikana todettiin, että Skardun tulisi olla melkoisen upea mesta, että se olisi kaiken sen vaivan arvoista. Onneksi se oli.

Moskeijan kupoli, taustalla Khrapocho-linnake ja vuoret
Lava-auton perään mahtuu monta matkalaista
Lava-auton perään mahtuu monta matkalaista

Pakistanin pikku-Tibet

Opittiin nopeasti, että Skardu eroaa kulttuurinsa ja asukkaidensa puolesta jonkun verran muista alueista, joilla ollaan käyty, joten oli hyvä, että nähtiin myös tämä osa Gilgit-Baltistanista. Suurin osa ihmisistä on balteja, tibetiläisten jälkeläisiä. Heidän kieli, balti, kuuluu tiibetiläisiin kieliin. Tästä syystä paikka on saanut lempinimen Pikku-Tibet. Ei tosin muuten aisitittu Skardussa juurikaan tiibetiläisiä vaikutteita. Baltit tulivat islaminuskoon useita vuosisatoja sitten ja täten kaupungin pääuskonto on islam. Mitään buddhalaisuuteen viittaavaa ei siis juurikaan ole näkösällä.

Islam on Skardun pääuskonto
Islam on Skardun pääuskonto
Skardun rauhallisempi sivutie

Kaupunkia ympäröivä upea luonto tekee paikasta vielä erityisemmän. Skardu on myös aloituspaikka monille retkille vuorilla. Niistä mainittavin on maailman toiseksi korkein vuori, K2. Me ei tosin lähdetty trekkailemaan. Vuorilla olisi jo lunta ja vielä kylmempi (ja oltiin ehkä myös vähän laiskoja). 

Linnoitus, näköalat ja roadtrippailua

Kharpocho-linnake

Saatiin ensimmäiset silmäykset Skardua ympäröivään luontoon kiipeämällä ylös Kharpocho-linnakkeelle. Käveltyämme ylös asti jouduttiin pettymään, sillä ovi oli lukossa. Onneksi jäätiin hetkeksi ihailemaan maisemia. Hetken päästä ylös kivistä polkua harppoi söpö pappa, selässään painava vesikanisteri. Pappa avasi massiivisessa puuovessa olevan pikku luukun ja päästi meidät ryömimään sen läpi sisälle linnakkeeseen.

Ukkeli joka päästi meidät sisään
Ukkeli joka päästi meidät sisään
Seri ryömimässä hobbitinkolon läpi
Seri ryömimässä hobbitinkolon läpi

Linnoitus on rakennettu 1700-luvulla ja muutamaa vuosisataa myöhemmin se tuhoutui osittain. Ne rapistuneet rakennelmat, mitä linnakkeesta on vielä jäljellä, ovat omallaan tavallaan hurmaavia. Ja mikä on vielä hurmaavampaa, on näkymä linnakkeen päältä. Sieltä yläilmoista nähtiin kaupunki, vuoret, joki ja kylmä aavikko, joka on jotain tälle alueelle uniikkia.

Näkymät ylhäältä oli melko uskomattomat
Näkymät ylhäältä oli melko uskomattomat

Seuraavana päivänä tutustuttiin enemmän Skardua ympäröivään alueeseen moottoripyörän selässä. Meidän roadtripilla käytiin Kylmällä Aavikolla sekä läheisessä Shigar-laaksossa. Täällä lisää meidän roadtripista Shigar-laaksoon. .

Ihania ihmisiä vilkkaassa kaupungissa

Muutoin vietettiin aikaa kaupungissa ympäriinsä kävelemällä. Huomattiin tosin melko nopeasti, ettei vilkkailla ja pölyisillä kaduilla torvia töötöttävien autojen ja moottoripyörien sekä lehmien, vuohien ja ihmisten keskellä kävely ollut erityisen hauskaa.

Vuoret luovat hienon taustan kaupungille
Vuoret luovat hienon taustan kaupungille
Söpö eläinjengi
Söpö eläinjengi

Vaikka toki on aina kiva nähdä eläimiä, ja tapaamamme ihmiset täällä olivat aivan yhtä ihania kuin muuallakin Pakistanissa. Esimerkiksi: Yksi tyyppi yritti houkutella meitä sen matkamuistomyymälään. Ei haluttu ostaa mitään, mutta koska hän ei antanut periksi, päätettiin huvin vuoksi käydä kurkistamassa. Kävi ilmi, ettei hän edes yrittänyt myydä meille mitään. Sen sijaan hän halusi antaa meille pienet jalokivet matkamuistoiksi.

Yhdessä ravintolassa yksi työntekijöistä halusi tosi innokkaasti päästä meidän kanssa valokuvaan. Ravintolan toinen työntekijä, joka puhui englantia, kertoi ettei tyyppi ollut koskaan aiemmin nähnyt valkoihoista ihmistä. 

Kaverikuva
Kaverikuva

Paikallisia herkkuja

Maisteltiin tietenkin taas innoissamme paikallisia herkkuja perus daalien ja naanien lisäksi. Saatiin syödäksemme Skardulle tyypillistä, pavuista ja hirssistä tehtyä ja mintulla maustettua keittoa. Skardu oli myös paikka, jossa viimeistään jäätiin koukkuun pakistanilaisiin makeisiin. Löydettiin ihan överi leipomo/makeiskauppa ja käytiin siellä niin moneen otteeseen, että lihottiin varmaan pari kiloa jo meidän lyhyen Skardu-visiittimme aikana. Eli ehkä oli ihan hyvä, että viivyttiin kaupungissa vain kolme yötä…

Näiden takia saatettiin vähän lihota
Näiden takia saatettiin vähän lihota
Aika jatkaa matkaa...
Aika jatkaa matkaa...

Related stories

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Johanna & Seri

Me ollaan Johanna ja Seri ja tämä on meidän reissupäiväkirja. Tällä hetkellä ollaan matkalla maata pitkin Suomesta Intiaan ja yhä pidemmälle itään. Lue meistä lisää täällä.

Follow us on Facebook: