Karakol – Kuumia lähteitä ja kylmää keittoa

Karakol on pieni kaupunki kaakkois-Kirgisiassa. Se sijaitsee reilun 1700 metrin korkeudessa, Tian Shan -vuoriston ja Issyk-Kul -järven läheisyydessä. Meidän visiitti piti sisällään lähinnä kuumia lähteitä ja Ashlan-Fu’ta (joka ei muuten ole mikään itämainen itsepuolustuslaji, vaikka siltä ehkä kuulostaakin).

Syksy on saapunut – myös Kirgisiaan. Herättiin sateiseen ja harmaaseen päivään. Kadut olivat mutaisia ja taivas niin pilvessä, ettei edes tiedetty kaupungin olevan lumihuippuisten vuorten ympäröimä. Silti tykättiin Karakolista heti ensimmäisenä päivänämme. Söpöjä puutaloja värikkäine ikkunankarmeineen. Lehmiä ja vuohia kaduilla, ja lapsia, jotka tervehtivät kun kävellään ohi.

Ashlan-Fu

Meidän mielestä yksi Karakolin kohokohdista oli ehdottomasti Ashlan-Fu. Kuulostaa ehkä oudolta, että annettiin sille niin paljon arvoa, kun paljastetaan että kyseessä on ”pelkkä” kylmä keitto. Mutta keski-Aasia ei vaan ole kovin tunnettu hyvistä kasvisruoistaan ja oltiin aika innoissamme kun löydettiin jotain näin maistuvaa. 

1880-luvulla moni Kiinasta paennut dungan-muslimi päätyi Karakoliin. Dunganit toivat mukanaan Ashlan-Fu’n. Keitosta löytyy myös lihaisia versioita, mutta sen pohja sopii kasvissyöjille. Keittossa yhdistyy täydellisesti makea, suolainen ja hapan, sekä valkosipuli, chili ja muut mausteet. Liemen lisäksi keittoon kuuluu kahdenlaisia nuudeleita. ”Valittaa” voitaisiin ainoastaan siitä, että lämmin keitto olisi sopinut paremmin tähän ilmanalaan. Onneksi Ashlan-Fu tarjoillaan yleensä teen ja uppopaistettujen, tuoreiden pirogienpirogien kanssa – perunalla täytetyt sopivat kasvissyöjille. Karakolissa oltiin varmaan ekaa kertaa elämässämme harmissamme siitä, ettei oltu krapulassa. Ashlan-Fu on kuulemma täydellinen ruoka darran kuositukseen.

Kaupungista löytyy lukuisia Ashlan-Fu -ravintoloita. Pienellä basaarilla on jopa kokonainen kuja omistettu pelkästään tälle herkulle.

Kuumat lähteet

Lilluminen kuumassa lähteessä on ehdottomasti yksi parhaita tapoja viettää sadepäivää. Karakolin alueella on useita kuumia lähteitä. Helpoimmin kaupungista pääsee Ak-Suu Kench -lähteelle , johon körröttelee marhsrutka numero 350:lla puolisen tuntia. (Kaikki samannumeroiset marshrutkat eivät kulje lähteelle asti, joten paras varmistaa kuskilta viekö kyyti pysäkille ”Kurort”.)

Odotettiin lähinnä jotain mutaista reikää maassa, joten yllätyttiin positiivisesti kun Ak-Suu Kench olikin uusi, moderni ja todella puhdas paikka. Se muistuttikin enemmän kylpylää, ja paikalta löytyi pukuhuoneet, suihkut ja ravintola. Kolmen, toisiinsa yhdistyneen altaan vesien lämpötila vaihteli polttavasta mukavan lämpöiseen. Lisäksi yhdessä altaassa oli hitusen viileämpää vettä. Lämpöisessä vedessä kylpeminen syksyisen vuoristomaiseman ympäröimänä oli aivan täydellistä. Kaksi tuntia (joka oli just sopiva aika) maksoi 200 com (2,6€) per henkilö.

Tehtiin myös yön yli kestävä retki toiseen kuumista lähteistään tunnettuun paikkaan, Altyn Arashan, joka sijaitsee ylempänä vuorilla. Tätä voidaan lämpimästi suositella kenelle tahansa tiensä Karakoliin löytäneelle matkaajalle. Enemmän Altan Arashanista voit lukea täällä.

Nähtävää Karakolissa

Kuumissa lähteissä lilluskelun, Ashlan-Fu’n imailun ja ympäröivästä luonnosta nauttimisen lisäksi Karakolissa on muutama muukin (meidän mielestä) näkemisen arvoinen asia. Dungan-moskeija on erityinen yhdistelmä kiinalaista arkkitehtuuria ja perinteistä moskeijaa. Se näyttää enemmänkin värikkäältä, koristeelliselta buddha-temppeliltä. Moskeija on puinen ja rakennettu kokonaan ilman nauloja.

Toinen mielenkiintoinen puurakennus kaupungissa on vanha ortodoksikirkko . Ja kuten tavallista, käytiin myös basaareilla, joita kaupungissa on useampia. Isoin basaareista on yllättäen Big Bazaar , joka on rakennettu suureksi osaksi rahtikonteista.

Oleskelua Karakolissa

Asia, joka vaikutti suuresti meidän viihtymiseen Karakolissa, oli majapaikkamme Snow Leopard Hostel. Koska oltiin tultu paikalle porukalla rajalta, oleskelutiloista löytyi aina hengailu- tai illallisseuraa. Majapaikkaa pitävä Jalil perheineen oli ihana ja avulias, ja vietettiinkin perheen kanssa useampia iltoja keittiössä teetä siemaillen ja jutellen.

Yhteensä vietettiin Karakolin alueella kuusi yötä. Sitten lähdettiin kohti pääkaupunkia Bishkekiä, pysähtyen matkalla Issyk-Kul -järvellä. Siitä lisää piakkoin…