Gangtok – Sikkimin pääkaupunki Himalajalla

Jo kauan ennen tätä matkaa ollaan haaveiltu Sikkimistä. Sikkimin osavaltio sijaitsee Intian Himalajalla Nepalin, Bhutanin ja Tiibetin välissä. Itsenäinen kuningaskunta liittyi osaksi Intiaa vasta vuonna 1975. Tämä osa Intiaa oli meille jotain täysin uutta ja tuntematonta. Ajatuksissamme Sikkim oli joku ihan erityinen, mystinen paikka kaukana vuorilla. Nyt me oltiin matkalla sinne, tarkemmin sanottuna sen pääkaupunkiin Gangtokiin.

Katutaidetta Gangtokissa. Buddhalaisuus on yksi kaupungin pääuskonnoista
Katutaidetta Gangtokissa. Buddhalaisuus on yksi kaupungin pääuskonnoista
Himalajan lumiset huiput ympäröivät Gangtokia
Himalajan lumiset huiput ympäröivät Gangtokia

Sikkimiin saapuminen

Sikkimiin pääsee matkustamaan vain erityisluvalla (Inner Line Permit). Luvan saa helposti ja nopeasti osavaltion rajalta, eikä se maksa mitään. Kaikilla raja-asemilta lupaa ei kuitenkaan myönnetä, joten ulkomaalaiset saavat tulla Länsi-Bengalista Sikkimiin ainoastaan Mellin ja Rangpon raja-asemien kautta. Me matkustettiin Darjeelingista Gangtokiin jaetun sumo-maasturin kyydissä Rangpon kautta. Ajeltuamme noin neljä tuntia vuoristoteillä saavuimme Gangtokiin.

Ensivaikutelmia Gangtokista

Kun saavuimme Gangtokiin ja etenkin sen MG Market -kävelykadulle, saatiin heittää hyvästit ennakko-oletuksillemme. Oltiin kuviteltu tämän kaukana Himalajalla sijaitsevan kaupungin olevan paljon perinteisempi ja vanhanaikaisempi. Kauppojen, ravintoloiden ja baarien reunustama kävelykatu vaikutti varsin modernilta. Tähän aikaan vuodesta vilkas katu oli kauniisti jouluvaloilla koristeltu. Jostain syystä paikka muistutti meitä Venäjän Nizhny Novgorodista .

MG Market
MG Market
Yksi MG Roadin tunnelmallisesti valaistuista sivukaduista
Yksi MG Roadin tunnelmallisesti valaistuista sivukaduista

MG Marketilta lähti sivukatuja ylös ja alas kiemurrellen, sillä kaupunki sijaitsee vuoren rinteessä. Kirkkaalla ilmalla kaupungista näkee sitä ympäröivät Himalajan huiput, myös Kanchenjungan. Nyt saatat miettiä mikä ihme on Kanchenjunga? Me ei ainakaan oltu kuultu nimeä aikaisemmin, vaikka kyseessä on itseasiassa maailman kolmanneksi korkein vuori, heti Everestin ja K2:n jälkeen.

Kadut ovat mäkisiä
Kadut ovat mäkisiä
Kanchenjunga
Kanchenjunga

Meidän hotelli oli vähän kauempana keskustasta, mutta taas kerran päästiin näppärästi liikkumaan julkisena liikenteenä toimivalla jaetulla taksilla. Löydettiin myös kiva kävelyreitti hotellilta keskustaan, joka tosin oli jyrkkää ala- tai ylämäkeä, mutta maisemat reitin varrella olivat mahtavat. Gangtokissa oli suunnilleen samanlainen keli kuin Darjeelingissakin, eli kylmä. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvinnut palella yötäpäivää, koska saatiin huoneeseemme lisähinnasta pieni lämmitin.

Tämä leipägrillin näköinen vekotin piti huoneemme lämpimänä, tai ainakin vähemmän kylmänä
Tämä leipägrillin näköinen vekotin piti huoneemme lämpimänä, tai ainakin vähemmän kylmänä
Gangtokin koirillakin näytti olevan kylmä
Gangtokin koirillakin näytti olevan kylmä

Gangtokin ruokatarjonta

Sikkim on Intian ja koko maailman ainoa täysin luonnonmukaisesti viljelevä osavaltio. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikille Sikkimin maanviljelijoille on myönnetty luomusertifikaatti. Tämän perusteella oletimme, että myös suuri osa Gangtokissa syömästämme ruoasta oli luomua.

Tiibetiläinen keitto
Tiibetiläinen keitto

Gangtokin ruokatarjonnassa oli nähtävillä vahvoja vaikutteita Tiibetistä, vaikka kaikenlaista muutakin ruokaa oli tarjolla. Minulla ei koko Gangtokissa olomme aikana tosin ollut juurikaan ruokahalua, koska olin edelleen vähän kipeänä. Serillä ei tätä ongelmaa ollut. Hän ilmoitti jo ennen Sikkimiin saapumistamme, että aikoo syödä momoja (tiibetiläisiä taikinanyyttejä) joka päivä niin kauan kun olemme osavaltiossa. Serin onneksi löydettiin Gangtokista loistava momoravintola, Shuffle Momos. Ravintola oli avannut ovensa vasta yhdeksän päivää aikaisemmin, toimitettuaan aiemmin momoja pelkästään asiakkaiden koteihin. Ravintolan omistaja ja työntekijät olivat supermukavia ja momot (ja masalaranskalaiset) ihan erityisen hyviä.

Momoja a la Shuffle Momos
Momoja a la Shuffle Momos

Momojen ja muun perinteisen tiibetiläisen ruoan lisäksi “rullat” (rolls) tuntuivat olevan Gangtokissa suuressa suosiossa. Nämä olivat siis wrapin tai burriton tyyppisiä, rapeaan paratha-lättyyn rullattuja kääryleitä. Kasvisrullia ja -momoja tarjoileva, hauskasti sisustettu Roll House oli selkeästi kaupungin suosituin rullapaikka. Me ruokailtiin siellä kahdesti ja oli kyllä tosi hyvää, jopa minun ruokahaluttoman mielestä. Me syötiin sekä soijapaloilla, maissilla ja juustolla, että tomaatilla, sipulilla ja muilla kasviksilla täytettyjä rullia ja koko homman kruunasi tietenkin maukkaat kastikkeet.

Rumtekin luostari

Gangtokista 35 kilometrin päässä sijaitseva Rumtekin luostari on Sikkimin suurin luostari ja yksi alueen tärkeimmistä nähtävyyksistä. Me oltiin Darjeelingin jälkeen jo aika täynnä buddhalaisia luostareita, mutta päätettiin nyt jostain syystä silti lähteä katsastamaan tämä nähtävyys. Ja onneksi lähdettiin.

Mentiin ensin väärälle taksiasemalle, mutta löydettiin lopulta Rumtekiin lähtevä jaettu sumotaksi central taxi stationilta. Jo puolentoista tunnin ajomatka luostarille itsessään oli matkan arvoinen. Ilma oli ihanan aurinkoinen ja päästiin istumaan sumon etupenkille, josta voitiin hyvin ihailla vuorilla kiemurtelevaa tietä ympäröiviä maisemia. 

Sumon parhaalla paikalla
Sumon parhaalla paikalla
Tiet vuorilla ovat kapeita
Tiet vuorilla ovat kapeita

Luostarin porteilla jouduttiin selittelemään, koska emme olleet tajunneet ottaa passeja ja inner line permitejä mukaamme. Meillä oli kuitenkin puhelimissa kuvat passien tietosivuista sekä Intian viisumeista, joiden ansiosta meidät lopulta päästettiin sisään. Sikkimissä kannattaa siis näköjään ottaa passi ja inner line permit mukaan aina kun lähtee johonkin turistikohteille.

Rumtekin luostari oli eläväisempi kuin ne, joissa vierailtiin Darjeelingissa – siitäkin huolimatta, että siellä tapaamamme munkin mukaan melkein kaikki olivat lähteneet koteihinsa lomille ja tällä hetkellä luostarilla ei tapahtunut juuri mitään.

Rumtekin luostari
Rumtekin luostari

Luostarin valtavalla alueella oli useita rakennuksia, joista osassa saimme vierailla. Isoin rukoushuone oli tosi nätti. Sitä ympäröi munkkien asuntola. Nuoret munkit leikkivät pihamaalla tai piirtelivät mandaloita auringon paisteessa asuntolan katolla.

Munkit pelasivat kolikkoa heittelemällä
Munkit pelasivat kolikkoa heittelemällä
Nuoret munkit katolla piirtämässä
Nuoret munkit katolla piirtämässä

Kultaisessa stupassa ehdittiin kuulla viimeiset minuutit munkkien rukoushetkestä. Kun rukoukset olivat ohi, munkit kehottivat meitä ottamaan herkkuja ja hedelmiä patsaiden vieressä olevista astioista. Ei olla aikaisemmin tultu ajatelleeksi, että jonkunhan ne Buddhalle tarjotut herkut täytyy syödä (siis mikäli Buddha ei jaksa kaikkia itse). Ilmeisesti koska suuri osa munkeista oli lomilla, riitti ruokalahjoista meille vierailijoillekin. Buddhan keksit ja hedelmät olivat tietenkin ihan erityisen herkullisia.

Kiitti Buddha herkuista ja elämänviisauksista!
Kiitti Buddha herkuista ja elämänviisauksista!

Käytiin vielä yhdessä rakennuksessa, josta löydettiin toinen iso rukoushuone. Ystävällinen munkki kierrätti meitä rakennuksessa ja kertoi paikan perinteistä. Sitten hän vei meidät rakennuksen katolle, josta avautui upeat näkymät kohti Gangtokia. Munkki suositteli meitä lähtemään kävelylle rauhalliseen metsään, johon johtavan rukousviirein koristellun polun näimme talon katolta.

Gangtokin kaupunki Rumtekilta nähtynä
Gangtokin kaupunki Rumtekilta nähtynä

Metsässä kävely oli tosiaan ihanan rauhoittavaa. Kävelyn aikana tultiin siihen tulokseen, että tämä oli tällä matkalla vierailemistamme luostareista toistaiseksi meidän suosikki. Paikassa oli niin paljon nähtävää, ei pelkästään luostari itsessään vaan myös sen ympäristö. Metsästä löydettiin jopa luostarin jalkapallokenttä, jonka yllä liehui tietenkin myös lukemattomia rukousviirejä.

Mä olen aivan ihastunut näihin söpöihin, pieniin valkoisiin koiriin, joita tavattiin myös Darjeelingin poluilla
Mä olen aivan ihastunut näihin söpöihin, pieniin valkoisiin koiriin, joita tavattiin myös Darjeelingin poluilla
Metsä oli täynnä rukousviirejä
Metsä oli täynnä rukousviirejä
Luostarin jalkapallokenttä
Luostarin jalkapallokenttä

Valitettavasti Gangtokiin takaisin pääseminen ei ollut yhtä helppoa kuin luostarille saapuminen. Siitä huolimatta, että joku jurrinen kylähullu yritti auttaa meitä kyydin löytämisessä, jouduttiin värjötellä kylmässä ainakin tunti, ennen kuin paikalle tuli Gangtokiin menevä auto.

Orkideoja

Minun vilustumisesta johtuen ei oltu kovin aktiivisia Gangtokissa. Rumtekin luostarin lisäksi käytiin katsastamassa vain yksi toinen Gangtokin alueen nähtävyys: Deorali Orchid Sanctuary. Tässä isossa kasvihuoneessa kasvaa yli 200 eri orkidealajia. Joulukuu ei tosin ole niiden parasta kukintoaikaa, mutta nähtiin siitä huolimatta useita värikkäitä orkideoja.

Muutama paikan yli 200 orkideasta
Muutama paikan yli 200 orkideasta

Kohti Namchia ja uutta vuotta

Lähtöaamunamme suunnattiin taas central taxi standille ja etsittiin käsiimme noin 80 kilometrin päässä sijaitsevaan Namchiin lähtevä Sumo. Namchissa tarkoituksenamme oli viettää uutta vuotta ja käydä erään erityisen nähtävyyden luona…

Sumo at Gangtok’s central taxi stand
Sumo at Gangtok’s central taxi stand

Related stories

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Johanna & Seri

Me ollaan Johanna ja Seri ja tämä on meidän reissupäiväkirja. Tällä hetkellä ollaan matkalla maata pitkin Suomesta Intiaan ja yhä pidemmälle itään. Lue meistä lisää täällä.

Follow us on Facebook: