Moottoripyörällä Myanmarissa, osa 2: Seikkailua ja sekoilua Ywanganin ympäristössä

Kaupallinen yhteistyö: Discovery Rides

Vietettiin Mandalaysta Yangoniin vievän moottoripyöräroadtrippimme ensimmäinen yö Ywanganin kylässä. Ywangan sijaitsee Myanmarin Shan-osavaltiossa, noin 130 kilometrin päässä Mandalaysta. Ajeltiin päivä kylän ympäristössä upean luonnon keskellä ja tutustuttiin muutamaan hienoon nähtävyyteen. Kuului päivään kuitenkin myös vähän verta, hikeä ja kyyneleitä.

Saapuminen Ywanganiin

Majapaikan löytäminen

Ywanganissa ei taida olla kovin montaa majoitusvaihtoehtoa, ja vielä vähemmän niistä löytyy tietoa netistä. Heti kun saavuttiin kylään, nähtiin tien varressa Shwe Gu Gu -hotelliin osoittava kyltti. Nähtyämme mukavan näköiset bungalowit ja vehreän puutarhan, päätettiin saman tien jäädä sinne. Simppeli mökkimme maksoi jotain 30 000 kyatin (n. 20 euroa) yöltä, sisältäen seuraavan päivän aamiaisen.

Saapueassamme Ywanganiin oltiin jo tosi nälkäisiä. Hotellin ravintolasta saatiin hyvää ruokaa, joten syötiin siellä seuraavanakin päivänä. Koska henkilökunta puhuin englantia, oli helppo selittää, että ollaan kasvissyöjiä. Ei kyllä muutenkaan nähty kylässä juuri muita ravintoloita.

Auringonlasku Shwe Pwint Lin -pagodilla

Roadtrippimme ensimmäisen illan auringonlaskua katseltiin Shwe Pwint Lin -pagodilta käsin, joka sijaitsi ihan meidän hotellin lähellä. Tämä oli hyvän paikka auringonlaskun ihailuun. Paria leikkisää koiraa ja yhtä vanhaa munkkia lukuun ottamatta saatiin mahtavat maisemat ihan itsellemme.

Burmalaista kahvia

Seuraava päivä aloitettiin Ywanganin erikoisuudella – kahvilla. Ywangan on Myanmarin tärkein Arabica-kahvipapujen tuottaja. Genius-kahvitehtaan vähän kauempana kylästä sijaitsevalla farmilla pääsisi tutustumaan kahvin tuotantoon paremmin. Me kuitenkin vierailtiin pelkästään tehtaanmyymälässä, joka löytyy kylästä. Kahvi oli hyvää – jopa minun mielestä, joka en yleensä tykkää kahvista.

Luolaseikkailu

Turistit eivät vielä ole oikeastaan löytäneet tietään Ywanganiin, mutta alueen tunnetuin nähtävyys on sininen laguuni ja sen läheinen vesiputous. Nämäkin olisi ollut ihan kiva nähdä, mutta meillä oli mielessä jotain muuta. Oltiin nimittäin kuultu tippukiviluolasta, jonka sisällä virtaa joki. Otettiin missioksemme löytää se.

Luola tunnetaan nimillä Yae Win sekä Sin Lal ja se sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Ywanganin kylästä. Saatiin hotellilta ajo-ohjeet ja paikka on myös merkattu Maps.me -sovelluksen karttaan. Tästä huolimatta onnistuttiin eksymään matkalla, mutta onneksi paikalliset olivat avuliaita.

Lopulta kaikkien töyssyjen ja mutkien jälkeen löydettiin tiemme luolalle. Oltiin saman tien vakuuttuneita siitä, että matka oli ollut vaivan arvoinen.

Käveltiin pellon läpi jokea seuraten, kunnes saavuttiin luolan suulle. Kiikkerät puutikkaat johtivat alas pimeään luolaan. Se, että oltiin luolassa täysin yksin, loi seikkailuun lisäjännitystä. Ei tosin jatkettu kovin syvälle luolan sisään.

Vesiputoussekoilu

Oltiin kuultu, että jossain luolan lähistöllä olisi myös upea vesiputous. Sen löytäminen osoittautui kuitenkin vähän odotettua hankalammaksi. Kyseltiin tietä jokaiselta matkan varrella näkemältämme kulkijalta. Yhdet paikalliset miehet jopa piirsivät meille kartan. Siitä huolimatta ajeltiin tunti ympäriinsä näkemättä edes silmäystä tästä mystisestä vesiputouksesta.

Kun vihdoin päätettiin, että oli aika antaa periksi, oli jo vähän liian myöhäistä. Oltiin joidenkin viljelmien keskellä pienellä syrjäisellä tiellä, tai se muistutti enemmänkin tietyömaata. Jyrkän mäen päällä päätettiin kääntyä takaisin. Mä näin jo kaikki vaaran merkit ilmassa, joten ilmoitin mäen päällä mieluummin käveleväni alas. Enfield ei kuitenkaan ole mikään enduro. Seuraavaksi näinkin kun Seri luisui moottoripyörän kanssa irtosoralla kyljelleen. Seri makasi pyörän alla, käsissä oli verta ja tankista valui maahan bensaa. Käänettiin äkkiä virta-avaimesta pyörä pois päältä ja saatiin se yhdessä nostettua ylös, mikä oli vähän haastavaa jyrkässä mäessä. Oltiin molemmat aluksi ehkä pienessä shokissa, mutta tilanne ei lopulta onneksi ollut kovin paha. Enfield oli saanut pari pienehköä naarmua ja tankkiin oli jäänyt riittävästi bensaa. Serillä oli muutama verta vuotava haava käsissä, jaloissa ja itsetunnossa, ja sen ainoat housut repesivät. Hoidettiin haavat mukana olleen ensiapupakkauksen sisällöllä ja jatkettiin sitten matkaa takaisinpäin.

Hotellille saavuttuamme ystävälliset työntekijät katsoivat Seriä ja ihmettelivät, mitä oli tapahtunut. Yhdessä puhdistettiin haavat paremmin. Tämän päivän seikkailuihin oli uponnut reippaasti enemmän aikaa kuin oltiin ajateltu, ja alkoi olla jo alkuilta. Pienen hermojenlepuuttelutauon jälkeen päätettiin kuitenkin pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassamme ja jatkaa matkaa seuraavaan kohteeseemme, Pindayaan.

Matkalla Pindayaan

Matkalla Pindayaan katsastettiin vielä yksi Ywanganin alueen nähtävyys, Main Ma Ya Thakinpa -pagodi. Se löytyy noin 40 minuutin ajomatkan päästä Ywanganista Pindayan suuntaan. Nähtiin jo tieltä käsin karsivuoren huipulle rakennettujen stupien kultaiset tornit, ja haluttiin ehdottomasti kivuta ylös, vaikka alkoikin olla jo myöhä. Sekä näkymät huipulta että pagdoi itsessään olivat upeat. Pagodilla tavattiin hauska urheilujengi, jotka treenasivat kiipeämällä portaita ylös-alas.

Vaikka lähdettiinkin pagodilta jatkamaan matkaa ennen auringonlaskua, jouduttiin ajamaan viimeiset kilometrit pimeydessä ja sumussa. Yllättäen tie oli kuitenkin todella hyvässä kunnossa, joten se ei ollut ongelma.

Juuri ennen saapumistamme Pindayaan Seri tunsi, että pyörän ohjaaminen oli jotenkin hankalamaan, ja minäkin takapenkkiläisenä huomasin huojahtelun. Seuraavana päivänä päästiin sitten ensitöiksemme etsimään pyöräkorjaamoa, jotta saataisiin takakumi paikattua.