Shillong – Missä perinteet yhdistyvät kaupunkilaislämään

Shillong on Meghalayan osavaltion pääkaupunki Koillis-Intiassa. Viidakosta ja Sohran rauhallisesta kylästäkaoottiseen ja kylmään kaupunkiin saapuessamme tuntui siltä, että palaisimme mieluiten saman tien takaisin luonnon rauhaan. Hitaasti alettiin kuitenkin lämmetä Shillongille. Vietettiin siellä kaksi päivää, jona aikana saatiin taas sukeltaa syvemmälle paikalliseen kulttuuriin taiteen, käsitöiden, ruoan ja ihmisten kautta.

Shillongin katujen vilinää
Shillongin katujen vilinää

Ensimmäisen illan ensimmäisen maailman ongelmat

Saavuttiin Shilongiin väsyneinä trekkailtuamme viidakossa kolme päivää. Ennen nukkumaanmenoa toivottiin vain kuumaa suihkua ja jotain hyvää ruokaa. 

Ensinnäkään ei tajuttu, miten meidän suihkusta saa lämmintä vettä. Illallinen ei myöskään ollut mikään menestys. Saatiin syödäksemme elämämme oksettavimmat ”pitsat”, joka oli samalla huonoin ateria koko tällä reissulla. Oma moka tosin, kuka tilaa pitsaa intialaisesta pikaruokakojusta?? Kaupunkikin tuntui kaoottiselta, kylmältä ja likaiselta, ja ihmiset (etenkin taksikuskit) töykeiltä. 

Harmaa ja vilpoinen Shillong
Harmaa ja vilpoinen Shillong
Katu täynnä takseja
Katu täynnä takseja

Oltiin sentään onnistuttu löytämään kiva hotelli. Rainbow hotellin omistaja ja työntekijät olivat tosi mukavia ja saatiin hyvin nukuttua.

Parempi aamu ja puhdasta pyykkiä

Seuraavana aamuna aurinko paistoi ja asennekin oli taas positiivinen. Ei olla onnistuttu pesemään pyykkiä uudenvuoden jälkeen kertaakaan. Vaatteiden kuivattaminen olisi ollut kylmyyden ja/tai kosteuden takia mahdotonta ja ne harvat pesulatkin, joita matkalla ollaan löydetty, olisivat tarvinneet useamman päivän vaatteiden pesuun ja kuivatteluun. Nyt kun oltiin jo julistettu meidän pyykkionglema pyykkikriisiksi, saatiin viimein likapyykki pestyä ja puhtaat vaatteet ripustettua katolle aurinkoon kuivumaan.

Seri onnensa kukkuloilla kerättyään puhtaat, kuivat pyykit illalla katolta
Seri onnensa kukkuloilla kerättyään puhtaat, kuivat pyykit illalla katolta
Myös parturissa käynti on asia, joka reissun rähjäämänä tuottaa yllättävän paljon iloa
Myös parturissa käynti on asia, joka reissun rähjäämänä tuottaa yllättävän paljon iloa

Rauhansilkkiä

Meghalayassa valmistetaan erityistä silkkiä, erisilkkiä, joka tunnetaan myös nimellä ”rauhansilkki”. Se on ainoa silkki maailmassa, joka tuotetaan tappamatta sitä kehräävää toukkaa. Me kiinnostuttiin tästä eläinystävällisestä materiaalista heti ja suunniteltiin visiittiä kylään, jossa silkkiä valmistetaan. Lopulta päädyttiin kuitenkin skippaamaan tämä suunnitelma, koska meidän aika Intiassa alkaa olla lopuillaan.

Selvitettiin, että Shilongissa toimii Muezart -niminen yritys, joka valmistaa lankoja ja tuotteita erisilkistä. Otettiin heihin yhteyttä ja Muezartin porukka toivotti meidät tervetulleiksi studiolleen. Kierroksen aikana opittiin erisilkin valmistuksesta, Muezartista sekä heidän valmistamista tuotteista, joihin tykästyttiin kovasti. Seuraavassa postauksessa kerrotaan tarkemmin tästä kestävästä ja eläinystävällisestä materiaalista ja meidän visiitistä Muezartin studiolle.

Muutamia Muezartin ihania eri silkki -tuotteita
Muutamia Muezartin ihania eri silkki -tuotteita

Don Bosco Centre, alkuperäiskulttuureiden museo

Shillongin Don Bosco Centre on museo, jossa esitellään Koillis-Intian eri aluperäisryhmien kulttuureita. Museo sijaitsee kaukana keskustasta ja kävelymatka sinne tuntui kestävän iäisyyden – ei nimittäin haluttu tukea kaupungin inhottavia taksikuskeja (takastulomatkalle löydettiin onneksi bussi). Toisaalta oli kiva nähdä tätäkin osaa kaupungista. Keskustan ulkopuolella ihmiset vaikuttivat taas paljon ystävällisemmiltä, tervehtien meitä ja kysellen mihin ollaan menossa ja tarvitaanko apua. 

Shillongin rauhallisempaa puolta
Shillongin rauhallisempaa puolta

Ensimmäisinä päivinämme Meghalayassa opittiin jo yhtä ja toista osavaltion suurimman alkuperäisryhmän, khasien, kulttuurista. Visiitti Don Bosco museoon oli hyvä tapa oppia yhä lisää khaseista sekä muista Meghalayaa ja Koillis-Intiaa asuttavista heimoista. Etenkin museossa esillä olevat taideteokset ja värikkäät kankaat tekivät vaikutuksen. 

Näyte yhden alueen heimon aseista ja asusteista
Näyte yhden alueen heimon aseista ja asusteista
Museon kankaat olivat tosi hienoja
Museon kankaat olivat tosi hienoja

Kierroksen lopuksi katsottiin Koillis-Intiasta kertova pitkähkö ja jokseenkin imelä musiikkivideo, jonka aiheuttamasta korvamadosta emme pääse eroon varmaan koskaan. Jos sinäkin haluat hauskan korvamadon ja samalla nähdä hienoja Koillis-Intian maisemia, video löytyy täältä.

Don Bosco -rakennuksen huipulta löytyy tällainen rakennelma sekä hienot maisemat
Don Bosco -rakennuksen huipulta löytyy tällainen rakennelma sekä hienot maisemat

Vaikka suositellaankin ehdottomasti käymään Shillongissa Don Bosco -museossa, mikä tekee Koillis-Intiasta niin erityisen on se, että välttämättä ei tarvitse edes lähteä museoon oppiakseen paikallisista perinteistä. Alkuperäiskansojen kulttuurit ja vanhat perinteet elävät täällä yhä vahvoina, ja niihin pääsee tutustumaan ihan vaan kadulla kävellessä tai ihmisten kanssa jutellessa. 

Visiitti paikallisilla markkinoilla

Paikallisesta kulttuurista puheenollen, mikä olisikaan parempi tapa päästä siihen käsiksi kuin käydä paikallisilla markkinoilla. Shilongin markkinat koostuivat lukemattomista labyrinttimaisista, hämäristä ja kapeista kaduista. Markkina-alueella oli myynnissä kaikkea vaatteista vihanneksiin ja vastaleikattuihin lihakimpaleisiin. Suosituimpia myynnissä olevia tuotteita näyttivät kuitenkin olevan betelpähkinät, betellehdet ja tupakanlehdet.

Hedelmäkauppiaita Shillongin markkinoilla
Hedelmäkauppiaita Shillongin markkinoilla
Lihatiski
Lihatiski
Betelpähkinöitä ja -lehtiä

Vinkki kaikille spaddukeuhkoille: torin yhdestä nurkasta löytyy isoja kasoja purutupakkaa (jota tästä maailmankolkasta on muuten hankala löytää) hintaan 100 grammaa 100 rupiaa.

Purutupakkaa Shillongin markkinoilla
Purutupakkaa Shillongin markkinoilla

Shillongin ravintolat

Yrjöttävän ”pitsan” vastapainoksi onnistuttiin löytämään myös todella herkullista ruokaa Shillongista. Tässä pari meidän vinkkiä.

Jiva South

Jiva South tarjoili vaihtelun vuoksi Etelä-Intialaista ruokaa. Täällä saatiin yhdet koko Intian-aikamme parhaista thaleista.

Jumalainen thali Jiva South -ravintolassa
Jumalainen thali Jiva South -ravintolassa

You & I -taidekahvila

You & I Arts Café ei ollut pelkästään kotoisa ruokapaikka, vaan myös hyvä paikka nähdä paikallista taidetta ja ottaa osaa yhteisölliseen tekemiseen. Kahvilassa järjestetään usein esimerkiksi erilaisia työpajoja ja musiikkiesityksiä. Ruokalistalta löytyi paikallisia perinneruokia, tosin valitettavasti kasvissyöjille ei ollut montaa vaihtoehtoa. Me syötiin makeaa tahmariisiä ja juotiin kupposelliset perinteistä sitruunaruoho- ja appelsiininkukkateetä. Teelle oli ihan oma lista, josta löytyi kymmenittäin ihanan kuuloisia vaihtoehtoja.

Sweets and tea at You & I Arts Café
Herkkuja ja teetä taidekahvilassa
You & I Arts Café
You & I -taidekahvila

Uusia kavereita ennen lähtöä

Bussimme Shillongista Mizoramin pääkaupunkiin Aizawliin oli myöhässä. Niinpä jouduttiin odottamaan bussiasemalla pari tuntia. Pienen pieni asema oli suhteellisen kämänen ja tiskin takana istuvat ukkelit vaikuttivat alkuun töykeiltä. Taas kerran tarvittiin kuitenkin vain vähän aikaa, kunnes löydettiin yhteinen sävel toistemme kanssa. Pian jo juteltiinkin politiikasta ja juotiin viskiä yhdessä aseman työntekijöiden kanssa. Kun Aizawlin bussi viimein kurvasi paikalle, yksi työntekijöistä saattoi meidät vielä bussiin ja käski kuskia pitämään meistä hyvää huolta.

Bussiaseman juomakuomat
Bussiaseman juomakuomat

Related stories

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Johanna & Seri

Me ollaan Johanna ja Seri ja tämä on meidän reissupäiväkirja. Tällä hetkellä ollaan matkalla maata pitkin Suomesta Intiaan ja yhä pidemmälle itään. Lue meistä lisää täällä.

Follow us on Facebook: